VAR-järjestelmän jatkuva läsnäolo kentällä tuo pelaajille uudenlaista psyykkistä painetta, joka korostuu erityisesti ratkaisevissa hetkissä, kuten maalipaikoissa tai puolustustilanteissa. Pelaajien on vaikea keskittyä täysipainoisesti peliin, kun heidän toimiaan arvioidaan jälkikäteen videolta. Epävarmuus siitä, hyväksytäänkö suoritukset tai tuomitaanko rikkeet, luo pelkoon perustuvaa varovaisuutta. Tämä voi vähentää pelirohkeutta ja heikentää luonnollista pelivarmuutta. Sen sijaan että pelaajat toimisivat vaistonvaraisesti ja tilanteen mukaan, he saattavat alkaa yliajatella ratkaisujaan. Tällainen psyykkinen kuormitus näkyy usein fyysisenä jähmeytenä, epävarmoina syöttöinä tai passiivisuutena tärkeissä hetkissä. Lisäksi tietoisuus siitä, että jokainen liike voi päätyä isolle näytölle, voi aiheuttaa liiallista itsesensuuria ja kontrolloitua pelityyliä. Pelaajien on sopeuduttava tilanteeseen, jossa mielenhallinta, keskittyminen ja tunne-elämän hallinta ovat yhtä tärkeitä kuin tekniset ja taktiset taidot.
VARin aiheuttamat toistuvat tarkistustauot vaikuttavat oleellisesti pelin rytmiin ja samalla pelaajien vireeseen. Kun peli pysähtyy yhtäkkiä tilanteen tarkistuksen vuoksi, pelaajien keskittyminen herpaantuu ja heidän pelivireensä voi kadota. Varsinkin pitkät tauot tekevät pelistä katkonaista ja rikkovat sen dynaamisen rakenteen. Tilanteet, joissa esimerkiksi hyökkäys tyrehtyy VAR-arvion vuoksi, saattavat katkaista joukkueen sisäisen flown ja vähentää tehokkuutta seuraavissa tilanteissa. Odottelu voi myös aiheuttaa henkistä turhautumista, erityisesti silloin kun tulosta ei synny tai tarkistuksen lopputulos ei ole pelaajan odotusten mukainen. Kun peli jatkuu tauon jälkeen, pelaajien voi olla vaikea päästä heti takaisin samaan intensiteettiin, mikä vaikuttaa koko ottelun kulkuun. Lisäksi tunnepitoiset hetket, kuten maalin jälkeiset reaktiot, menettävät voimaansa, kun ne keskeytyvät epävarmuuteen ja odotukseen. Tämä kaikki vaikuttaa siihen, miten pelaajat suhtautuvat peliin – vähemmän tunnepitoisesti, enemmän varoen.
Yksi suurimmista psykologisista haasteista, joita VAR tuo mukanaan pelaajille, liittyy oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Jos VAR-päätökset näyttäytyvät epätasaisina tai vaikeaselkoisina, pelaajien usko tuomariston puolueettomuuteen voi murentua. Varsinkin tilanteet, joissa kaksi lähes identtistä tapahtumaa arvioidaan eri tavoin eri otteluissa, synnyttävät turhautumista. Tämä voi vaikuttaa pelaajien asenteeseen tuomarointia kohtaan – he saattavat alkaa odottaa epäedullisia päätöksiä tai reagoida negatiivisesti jo ennen lopullista tuomiota. Kun VAR-järjestelmää ei selitetä tai sen käyttö ei ole läpinäkyvää, se voi jättää pelaajat hämmentyneiksi ja epävarmoiksi. Tämä tunnetila voi heijastua kentän tapahtumiin, näkyä tehottomuutena ja heikentyneenä joukkuehenkenä. Pelin tulisi olla selkeä ja johdonmukainen myös sääntöjen soveltamisessa. Jos VAR-järjestelmästä halutaan tehdä pelaajia tukeva työkalu, sen käyttöön on panostettava enemmän avoimuutta, johdonmukaisuutta ja ymmärrettävyyttä – ei vain teknistä tarkkuutta, vaan myös psykologista selkeyttä.